Doris & Pepita!

Noniin käytiin taas talilla 30.12. En tehnytkään mitään erikoista tänään. =)

Alotin sillä, että hain Doriksen tarhasta, harjasin, puhidstin kaviot ja laitoin suitset päähän.
Nousin selkään ja lähdettiin kävelemään. Doris meni hieman epävarmasti, mutta huomasi että se oli myös tosi innoissaan. Mietin jo että mitäköhän tästä tulee, mutta silti yritin olla itsevarma ettei Doris pääse viemaan minua minne lystää. Noh.. pääsimme hyvin ensimmäisen suoran ja toinenkin suora meni hyvin, mutta kun olisi pitänyt kääntyä niin Doris halusi ihan eri suuntaan. Kyllä sitten sain sen menemään sen sinne minne itse halusin. Oltiin sitten käännytty ja olisi pitänyt mennä sama suora samaan suuntaan minne äsken mentiin. Doris ampaisikin suoraan vasemmalle jossa oli sitä jalan verran lunta. No menimme sitten vähän matkaan sinne päin ja käänsin sen, tosi nätisti kääntyi. Ja matka jatkui. Samanlainen lenkki toiseen kertaan ja menimme saman reitin kinoksessakin. :D Loppuen lopuksi Doris taas teki jyrkän mutkan vasemmalle ja lähti ravaamaan lumihangessa niin, että en enää saanut sitä kääntymään. No mennään sitten penkan kautta takaisin tielle. Selässä ollaan vielä. Kävelimme sitten tarhojen eteen. Pistin Doriksen tarhaan ja otin tarhassa suitset pois.

Seuraavaksi otin Pepitan. Sama juttu. Harjasin, puhdistin kaviot, hain varusteet, pistin satulan selkään ja suitset päähän. Nousin selkään. Aloimme mennä käynnillä, vaikka Pepita olisi halunnut ravata. Vanhalla mammalla oli hyvin paljon virtaa. No menimme muutaman kierroksen käyntiä, kunnes kokeilimme hieman ravata. Hyvinhän se meni. =)
Tulimme pitkälle suoralle kun nostin laukan. Pepitasta huomasi, että se ihan nautti kun pääsi purkamaan energiaansa. Samalla suoralla otimme aina laukkapätkän ja muuten kävelimme. Pepita meni niin kovaa laukkaa, etten sillä ponilla niin kovaa olekkaan mennyt.
Sen jälkeen menin loppukäynnit ja pistin Pepitan pois. Korjasin tavarani maasta ja vein riimunnarun ja Doriksen suitset takaisin tallivarastoon jossa muutkin oli.
Annoin vielä poneille ja Kikille pienet leivät hyvästä työstä (vaikka Kikillä en ollutkaan mennyt)

Hyvää uutta vuotta 2010 kaikille!! :)

Pomppu, loikka, hyppy, pukki, hyppy!

Jees tänään oli mielenkiintoinen kerta tallilla taas. =D Kyllä sai ainakin nauraa ja pysyä kyydissä.
Kaverini Jenna oli ollut meillä yötä, ja tuli mukaan moikkaamaan Dorista ensimmäistä kertaa.
Lähdimme matkaan noin klo: 11 hirmuinen lumipyry ja isot kinokset lunta. Aura ei ollut vielä edes käynyt auraamassa teitä.

Kun pääsimme tallille niin kaikki hevoset ja ponit olivat ihan valkoisia lumiponeja.

No aloitimme sitten siinä. Otimme ensin Pepitan jolla Jenna ratsasti ja minä talutin. Hetken olimme mennyt pihaa ympäri. Minä sitten näytin siinä miten kevenetään, joten minä nousin selkään. Samassa Jenna sanoi, että varpaat olivat jäässä ja lähti sisälle lämmittelemään. Minä sitten jatkoin Pepitan kanssa lenkkiä pihaa ympäri, koska mammalla oli hieman virtaa. Hetken päästä äiti tuli siihen ja sanoi, että voisi ottaa Doriksen ettei mene kovin myöhään, koska kotona oli vielä hommia.
No pistin sitten Pepitan pois ja näin joulun alla olin aika hajamielinen, sillä otin vain suitset pois ja pistin ponin satuloineen tarhaan :D. No ei siinä mitään menin perässä ja otin satulan pois. Samassa Mira otti Doriksen, koska Kiki oli hermostunut ja pyöri edes takaisin portin edessä. Harjasin Doriksen ja hain suitset. Menin ilman satulaa taas. Laitoimme selkään kummiskin pienen fliisloimen ettei minun peppuni ihan kastu. Noh.. muutama kierros meni ihan hienosti.
Sitten Doris alkoi kenkkuilla. Olimme juuri tulossa pitkälle suoralle kohti tarhoja, kun Doris päättää tehdä pukkisarjan. Se meni tyyliin näin.. pomppu, loikka, hyppy, pukki, hyppu ja sitä rataa koko suora sitten. Minä pompin ilman satumaa selässä ja yritän pitää tasapainoni niin, etten vaan putoisi. No kun olin selvinnyt siitä niin uusi yritys. Doris tekee pian äkkikäännöksen, puskan kautta tarhoille + pukkeja ei saa unohtaa. :D Ja minä nauran selässä. No sitä sitten menimme muutaman kerran läpi, aina vaan uudestaan pukkien ja kiitoravin kera. Noh.. taas tuli uusi yritys puskan kautta tarhoilleppäin, siinä se sitten teki sen. Doris ei mennytkään tarhoille vaan meni ohi niin, että minä en enää jaksanut pitää itseäni tasapainossa ja sinnitellä, että pysyisin selässä ja minä vedin mahalleen paksuun lumi kinokseen ;D nauroin niin ettei loppua meinannut tulla ja juoskin Dorisksen perään. Takaisin selkään. Huh huh.. se oli menoa taas.. Tulisi kyllä hyvin pitkä juttu, jos kirjottaisin joka ikisen pukin ja tempun mitä se tänään teki. :D
No ei siinä vielä mitään. Loppuen lopuksi se meni niin, että pääsimme menemään tämän suoran mallikkaasti loppuun asti illman pukkeja ja muita kenkkuiluja. Oli toinen suora edessä, ei niin pitkä kuin edellinen. Mutta Doris ei katso matkan pituutta, kun sillä taas tulee sama sarja, pomppu, loikka, hyppy, pukki, hyppy! ja kiitoravilla tarhojen eteen. Hoh.. siinä oli lähellä pudota. (tämä tapahtui ennen, kuin olin pudonnut) Doris teki toisenkin äkki mutkan niin että olin kankku edellä maassa.. ja allani ei silloin ollut pehmeää lumikerrosta. No, mutta hengissä päästiin pois selästä, kun Doris suostui menemään 3 kierrosta nätisti. Tämä oli kyllä yksi parhaista kerroista <33

Oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! (:

Jäässä!

Sunnuntaina kävin tallilla. Iina oli tällä kertaa mukana, oli ihanaa nähdä hänet pitkästä aikaa. <3
Vaihtelimme siinä sitten kuulumiset nopeasti ja lähdimme harjaamaan heppoja. Otin Doriksen Iina otti Kikin. Siinä sitten harjattiin ja haimme suitsen (menimme ilman satulaa) No mentiin sitten piha ympäri ja päätimme lähte maastoon, Mira laittoi Dorikselle ja Kikille jalkaheijastimet, kun me olimme jo selässä. Sitten Iina keksi laitta hevosen rinta heijastimen omaan selkään. No minä sitten otin Doriksen rintaremmin ja laitoin omaan selkään, koska oli pilkkopimeää. Onneksi oli lumi edes vähän valaisemassa, mutta ei sekään paljoo. Näki missä tie meni. :D Ajateltiin mennä koululle asti, no ei edes puolessavälissä, kun Iina sanoi, että käännytään ei tuu mitää, ihan jäässä. No niin me käännyttiin. Kiki on musta ja ei niitä sieltä sitten erottanut, kun ne meni paljon kovempaa, kuin me. Joten tuntui kun menisin kahdestaan Doriksen kanssa. No matka meni hyvin ja olimme nopeasti takasin pihassa. Dorista alkoi jo matkalla hieman pelottaa siellä pimeässä ilman kaveria. ( Kiki ja Iina oli mennyt jo edellä) No pienesti, kun kannusti niin kyllä se uskalti lähteä vielä. Pihassa Iina taluttaa Kikiä ja nauraa. Ihmettelen siinä sitten, että mikä niin hauskaa on. No Iina sanoo, että jalat on niin jäässä ettei voi liikkua kunnolla. No siinä sitten repesin nauramaan Iinan kävelytyylille. Yhtäkkiä huomasin, kun olin aloittamassa puhumaan Iinalle, että alahuuleni on niin jäässä, että se vetää sisäänpäin suuhun. Siitähän minä sitten vasta repesinkin nauramaan, joka kerta kun yritin puhua mitään. Siinä sitten hekotan 5-10min kunnes sain lopetettua. Pistimme reippaasti hepat pois. Ja lähdimme sisälle lämmittelemään. Lopuksi veimme Miran kanssa hevosille ja poneille ruoat ja lähdimme kotia. (: <3

Peppu likanen!

Jep tänään on 5.12. ja oltiin tallilla. Viime yön olin viettänyt riehakkaasti kavereitteni kanssa, joten tänään en ollut oikeen hereillä asioista. Mutta nyt ei puhuta siitä. =)

Eli tänään mentiin tunti vapaasti, elikkä tehtiin mitä haluttiin. Emma oli mukana ja meni Pepitalla. Doris oli alussa tosi kankea eikä liikkunut kovin nopeasti. Taisi herätä sikeästä unesta.
Mutta kun aloin harjata ja tehdä perusasioita Doriksen ympärillä niin kyllä se siitä virkosi.
Ehdimme jo epäillä, että onko se kipeäksi tullut, mutta onneksi emme olleet oikeassa.
Alotin harjaamalla Dorista ja puhdistamalla kaviot sillä välin, kun Emma haki suitsia Dorikselle ja Pepitalle. Tänäänkään satuloille ei ollut käyttöä.
Olin loppuenlopuksi saanut Doriksen kuntoon ja oli selkään nousun aika. Selkään siis. Siellä sitten istuin ja lähdimme menemään takapihalle. Siellä sitten käveltiin jonkin aikaa, että lihakset lämpenee. Aloitimme sitten pienellä ravilla. Dorikselta se meni ihan hyvin, vaikka välillä meinasi laiskuus iskeä. Siinä sitten menimme Doriksen kanssa lähinnä "kenttää" ympäri ravia ja käyntiä. Totesin sitten siinä jossain vaiheessa, että voisi kokeilla laukkaa kun on Doris täynnä virtaa.
No sitten kokeilemaan ja meno oli sen jälkeen ojassa :D. Sieltä sitten pääsimme tulemaan pois takasin kentällemme. Uusi yritys. Ravi meni mallikkaasti sitten on tämä kohta jossa viimeksi menimme "ojaan". Siinä sitten hieman hidastettiin ja Doris kyllä totteli, mutta sen jälkeen laukan nostosta ei ollut tietoakaan :D. Ja vielä uusiksi. Valmistelin mutkassa jo laukan nostoa. No kaikki meni hyvin kun pääsimme sille sivulle, jossa piti nosta laukka. Ei nosta millän, isku raipalla ja pukki + kiitoravia kentän keskelle. Joo siinä loppu laukka yritykset. Toisessa päässä kenttää joka laukka kerran jälkeen yritti poni karata tallille, ja sillon mentiin kovaa, ei kauas ehditty koskaan, kun Doris jo totteli minua pysähty, ja kääntyi kiltisti takaisin kentälle.
Siinä menin sitten yhden hyvän ravisuorituksen kentän ympärin ja aloin tekemään loppukäyntejä, että lihakset jäähtyy. Takapihalta sitten lähdimme ja otimme suitset pois ja
harjasin Dorista vielä vähän ennen, kun vein sen takasin tarhaan. Veimme varusteet autotalliin ja käväsimme sisällä, jossa äitini odotti. Tulimme sitten keittiöön, jossa hän jutteli juuri Miran kanssa. Olimme olleet ihan hetken keittiössä, kun äitini totesi minun housuni olevan likaiset.(Missä lie Doris oli taas piehtaroinut) No, sen minä jo tiesin, olen ennenkin ilman satulaa mennyt. Mutta äiti ei varmaan koskaan ole nähnyt minkälaiset housut sen jälkeen ovat. Totesi vielä perään, että vaatteeni kannttaisi pestä. :D Senkin taisin tietää, mutta en ole sanonut sitä ääneen. Vielä ennen kuin lähdimme otimme joulukuvia ponien kanssa ulkona. Minulla oli tonttulakki päässä. Niin oli myös Doriksella.<3 Mukavaa joulun odotusta kaikille! :)

Rauhallinen maasto, pihassa villiinnyttiin!

Jeps. Eilen mentiin mun kaverin Ilonan kanssa tallille, kiva oli pitkästä aikaa nähä Ilonaa.
Tunnetaan Doriksen kautta, nimittäin Doris asui ennen Ilonan luona =)

No asiaan mitä tehtiin.

Ensin mentiin Doriksen ja Kikin kanssa maastoon, mukava käynti lenkki tehtiin ja palattiin pihaan.
Harjaukset ja varusteiden laitot sujui hyvin. Menin ilman satulaa niin ei tarvinnut laittaa muutakuin suitset päähän. Kikin satulavyön kanssa oli taas vähän ongelmia, mutta saimme yhteistyöllä vyön kiinni. Kunnes päästiin selkään ja lähtemään. Hyvin meni. Muutaman kerran Doris yritti kääntyä kovaa vauhtia lähtemään kotiin, mutta päätti sitten kuunnella kummiskin minua, koska tietää ettei mun käsistä noin vain lähetä. Niin jatkui aina vain matka, Doriksen yrityksistä huolimatta. Kunnes päädyimme lenkiltä takaisin pihaan. Doris näytti aika väsyneeltä joten siksi ei jaksanut enään kiukutella mistään. Joten suitsien vaihtaminen takaisin päitsiin meni mallikkaasti. Sain Dorisksen takaisin tarhaan ja Ilona halusi vielä mennä Kikillä pihassa. Niin se meni ja olisi halunnut laukata, mutta Kiki ei laukannut. Kunnes Ilona ei halunnut enään kokeillakkaan ja minä nousin Kikin selkään. Huomasin heti, että Kikillä on tosi paljon virtaa, joten miksi ei laukkaisi? No minä alotin vähän ravailemalla ja otin hieman laukalle tilaa ja menin vähän tielle ja nostin laukan. Kiki oikeen säntäsi suoraan laukkaan. Kiki meni joka kerta kovempaa ja kovempaa, se oli ihanaa. Kyllä Ilonakin sen jälkeen vielä Kikillä uskalti laukata. Menin vielä muutaman kerran Ilonan jälkeen. Sitten Kiki olikin ihan hiestä märkä ja aloimme laittaa pois. Laitoimme loimen päälle ja laitoimme tarhaan. Veimme varusteet autotalliin ja menimme käymään sisällä.

Semmoista tehtiin Lauantaina!

Tuli sitten maastolenkin lopussa myös mieleen sävelmä :

Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma .... Ja niin edespäin. =D

Pukkipäivä!

Olipa taas ihana päästä tallille rentoutumaan koulupäivän jälkeen. Olimme perillä vasta noin klo. 16
silloin oli jo tosi hämärää, voisi sanoa että oli jopa pimeetä! No mutta mitäpä se meitä haittaa?
Ei mitään. Talille mennään missä säässä vaan <3 No asiaan siis.

Emma oli taas kaverinani, päätimme sitten pimeydestä huolimatta pitää tunnin Emma meni Pepitalla ja minä Doriksella. Menimme ensin takapihalle virittämään "aitoja", että ponit ei olisi päässyt pois, jos olisi karannut.
Sitten suuntasimme varusteineen ponien luokse. Ei meillä ollut varusteista, kuin suitset ja satulahuopa. Sillä menimme taas ilman satulaa :D Se on kivaa. No niin me haimme ponit ja laitoimme kuntoon ja nousimme selkään. Jännitin ja naurahin jo, että näinköhän tammani vetää taas pukit. Mutta tällä kertaa arvaus meni metsään. Nimittäin Doris ei ollut moksiskaan minun selkään noususta. No se oli hyvä. Hyvin myös meni matka takapihalle ja alkukäynnit. Sitten aloimme lämmitellä myös ravipätkillä. Noh.. Doris meni ne ihan ok! Sitten aloimme tietyn välin kohdalla mennä reippaasta ravista, vähän rauhallisempaan raviin. No mikäs siinä eikun kokeillaan. Aloin antamaan pohkeita. Doris kyllä meni ravia, mutta ei sellaista, jota halusin. Päätin siis vähän käyttää raippaa apuna. Niin minä sitten vähän näpäytin. Toisella kädellä pidin ohjista kiinni ja toinen oli Doriksen lautasten päällä melkein, kun Doris päätti vetää ihan sairaan ison pukin ilokseni. :D Tosiaan ilokseni. Se oli ihanaa. Emma alkoi kehua, kuinka hyvin pysyin selässä ja kuinka hyvä istunta minulla on. No ei siinä mitään sitten. Toisella kerralla sama. Se ei ollut vaan niin iso pukki, mutta pukki kumminkin :D Muutamaan otteeseen kerrattiin pukkeja samassa kohassa, kunnes se meni sen kohdan hyvin. Siinä sitten menimme hetken käyntii ja laukka oli tarkoitus nostaa seuraavasta kulmasta. Doris lähti vähän vaisusti liikkeelle ja heilautti takapäätään siihen malliin, että pukki olisi voinut tulla, mutta ei kummiskaan tullut. Aloin antamaan lisää laukkapohkeita, kunnes se poni innostui ja teki pukkisarjan :D siinä sitten selässä kuin villinlännen elokuvissa. Sillä välin Emmakin nosti laukkaa ja Pepita otti Doriksesta mallia ja veti myös pukin. =) Eihän siinä sitten mitään selässä pysyin. Keksimme sitten kokeilla pientä estettä, se oli noin 40cm eli ei kovin korkea. Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella Doris väisti sisälle sen esteen. Neljännellä kerralla se meni esteen luokse tökkäsi esteen pois ja käveli yli. Oliko tää nyt sitte reiluu? Noh.. Emma ja Pepita hyppäsi hienosti esteen yli. Kyllä sitten Doriksen kanssa päästiin hyppäämällä yli ja se meni hienosti. Yritimme sitten samaa laukasssa. Ei.. Doris väisti joka kerta ulkopuolelle kenttää. No sitten monen yrityksen jälkeen päätimme, että ei tule mitään. Kokeillaan taas ravissa. Silloin sitten Doris nostatti ihanan laukan ja hyppäsi yli. Mutta puomi joka oli esteenä jäi Doriksen häntään kiinni. Emma tuli sitten Pepitan selästä alas ja otti esteen hännästä pois ja pisti takaisin niitten viimeistä hyppyä varten. Sen jälkeen meninkin jo loppukäyntejä. Emma hyppäsi vielä pari kertaa esteen ja tuli myös loppukäynneille.
Loppuen lopuksi oli tosi ihana kerta ja onnistui tosi hyvin. <3 =)

Tasapainoilua ja pukkeja!

Noniin tänäänkin siellä hevosten kanssa tuli pyörittyä. Emma oli taas mukananin ja sitte mietittiin, että voitaisiin harjoittaa tänään tasapainoani, niin me myös tehtiin ja se vasta olikin rakki riemukasta :D . Pepita pääsi tänään tunnille. Pepita meni niikuin käskettiin kyllä, mutta ratsastaja ei ollut aina mukana.

Pääsimme pihaan ja menin ottamaan Pepitaa kiinni niin ponit päättivät lähteä taas vähän juoksuttamaan minua, no menin tietenkin perässä ja olin juuri päässyt toiseen päähän tarhaan niin eikö ne ponit päättänyt lähteä heti toiseenpäähän.. no eikun sinne kävelemään. Emmakin oli jo ehtinyt tulla minua auttamaan, mutta juuri kun sain Pepitan kiinni niin Emma väläyttää, että irtohypytetäänkö niitä tässä kerta kaikilla on hauskaa. No niin me sitten hypytettiin niitä ja tehtiin myös pieni este niille. Doris hyppäsi niin hienosti ja mallikkaasti ensimmäisen, että teimme muutaman lisää. Se oli joku aivan ihana näky kun ne ponit hyppivät niitä kovasta laukasta. Ponit laukkasivat virtaa täynnä tarhaa päästä päähän ja alusta sama. Viereisessä tarhassa olevat isothevosetkin innostui. Ne laukkasivat aivan upean näköisesti ponien perässä kuin olisi ollut jotain villihevosia. Kiki ja Greta heitti innoissaan pukkeja ja se oli vasta näky. Minulla meinasi jäädä monttu auki kun katsoin niitten menoa vähän kauempaa.

No kunnes saimme sen asian hoidettua niin olikin aika nousta selkään. Kaikki meni oikein hyvin siihe asti, kunnes saimme päähän tehdä maailmanympärys matkan siinä selässä. No kyllähän se pysähdyksissä meni ihan helposti ja Emma vielä kysyi että: Meneekö sama käynnissä? Minähän siihen tietenkin vastasin itsevarmasti että: No tottakai menee. Noniin sitten mentiinkin käyntii, ensimmäinen jalka oli helppo nostaa kaulan yli, mutta sitten kun siinä istukin hetken sivuttain niin ei siinä oikeen tasapaino pysynytkään ja minä olin maassa. Siitä pystyi kummiskin tiputtautua helposti jaloilleen. No eikun uudestaan selkään ja sama homma alusta ja sitten se onnistui. Siinä sitten hetken mentiin ja Emma antoi seuraavan ohjeen. Kokeillaan istua naistensatulassa. Niin me sitten teimme käynnissä molemmin puolin, ihan helppoa. Sitten Emma kysyi ravissa sama? noo .. tota mentiin kummiskin. Siinä sitten olikin vasta pysymistä. Ensimmäinen kerta ja maassa. Toinen kerta ja maassa. Kolmannella kerralla taisi sitten onnistua hienosti sekin homma. Emma sitten kysyi, että mennäänkö laukassa sama ja silloin vastasin vielä kieltävästi. Emmakin sitten kokeili ravata naisten tyyliin. Eipä siinäkään kovin paljoo kehumista ollut, samallailla tuli alas kuin minäkin :D Mutta sitten Emma kummiskin halusi kokeilla laukassa ja se menikin sitten paljon helpommin, mutta olimme juuri pysähtyneet ja Emma ehti vetää syvään henkeä niin siitä se sitten kupsahti selälleen lumeen. Saatiin siitäkin sitten kunnon naurut aikaan. :D Näky oli hieno. Minäkin sitten laukkaa kokeillessa tipuin vielä kaksi kertaa.
No sitten oli vuorossa ilman käsiä hyppy esteen yli. Jännitti tosi paljon, mutta senkin halusin kokeilla. Ja niin kokeilin ja kaksi ekaa kertaa vähän meni miten meni, mutta kolmas kerta se oli kuin ei olisi edes hypännyt, käteni oli sivuilla ja pienesti nojaus eteenpäin etten lennä alas. Se oli mahtavaa!
Siinähän aikalailla se tunti menikin ja pistettiin Pepita pois ja otettiin Doris.

Doris oli otettu sitten siihen ja laitoin sen sillä välin, kun Emma pisti Kikin. Kaikki oli mennyt siihen asti oikeen hyvin. Oli sitten Doriksen selkään nousun vuoro. Menin ilman satulaa taas jälleen, joten mietin mitä siitä tulee. Noo.. ihan hyvin. Minä olen Doriksen selänpäällä mahallaan, kun Doris päättää vetää pienen pukkisarjan minun ilokseni. Ei siinä mitään tippumisen vaaraa ollut. Nauratti vain niin paljon etten pysynyt selässä ja tömpsähin takaisin maahan. :D
Siinä vaiheessa tuli paha tilanne, kun ponille pitää olla tiukka ettei niin saa tehdä, mutta kun samalla naurattaa, että mahaan sattuu niin on vaikeaa kyllä!
Doriksen pukit on kumminkin niin huomaamattomat.
Sitten loppuenlopuksi ei se jaksanut enää pukkeja vetää ja matka maastoon alkoi. Kaikki meni niin mallikkaasti, että teimme pitemmän lenkin kuin yleensä ja matkan aikana otettiin ravi pätkiä moneen otteeseen. Doris meni kuin unelma <3

Tänään oli kyllä mielenkiinoinen kerta tallilla, mutta hauskuus tällä kertaa ei puuttunut!


Keksittiin myös Teuvo maanteiden kuningas uusiksi, vielä vain vähän kesken!

"Toivakan katu oli hiekkainen tie,
siinä hevonen kyljelleen kääntyi.
Vielä vinossa estetolppakin lie,
joka hyppäysvirheestä vääntyi.
Satulasta sää'än yli lennettyäni,
olin pyörinyt maantietä pitkin.
Ojan pohjalla hevosta etsiessäni
minä oksensin verta ja itkin.

Tässä naamassa kenkäkin kaunistus olisi,
ja hampaat vois uusiksi laittaa
mutta hevosen ja ratsastusvarusteet vei poliisi,
se harrastustoimintaa haittaa.

Ratsastajaksi pääsystä toiveita elätän,
turha on äitien sankarityttöjä neuvoa.
Eihän kisoja voiteta jos siellä pelätään,
lopuksi juhlitaan voittanutta ratsukkoa."

Valkoinen maa!

Tänään lauantaina menimme tallille viettämään aikaa hevosten kanssa.

Tällä kertaa Emma ei pitänyt mitään tuntia, vaan päätimme ihan mennä maastoon.

Teimmekin sitten samalla kaksi lenkkiä. Ensin menimme Kikillä ja Pepitalla,

toisen lenkin teimme Kikillä ja Doriksella.

Molemmat lenkit onnistuivat täydellisesti.

Ensimmäisellä kerralla minä menin Kikillä ja Emma tuli Pepitalla perässä.

Vihdoinkin sain tuntea sen tunteen ettei tarvinnut koko ajan huutaa: venatkaa! :D

nimittäin, kun Kikillä on niin pitkät askeleet verrattuna ponien askeliin, niin ei siellä perässä pysy.

Onneksi tänään Emman ei tarvinnut tapella Kikin satulavyön kanssa,

joten pääsimme ripeästi matkaan.

Kikillä oli paljon virtaa, mutta osasi myös mennä rauhallisesti. Kävelimme yhdelle tielle jossa ei juuri silloin kulkenut yhtään autoa. Siellä sitten seikkailimme teitä pitkin ja ihmeteltiin minne menisimme. Päädyimme sitten ihanalle pitkälle suoralle, jonka päällä heijasti valkoinen lumi kerros. Ensilumet oli tullut. Mennessämme etsimään reittejä ravasimme sen suoran.

Löysimme kyllä sitä tietä seuratessa risteyksen ja päätimme siitä kääntyä vasemmalle.

No se tie olikin sitten hyvin liukas eikä siinä voinut kunnolla mennä, kun kaviot luistivat hieman.

Päädyimme sitten kääntymään takaisin, ettei aika lopu kesken.

Aahh… taas se sama ihana suora joka oli valkoisen lumen peitossa.

No sitten päätimme Kikin kanssa, ettei enää mitään ravia mennä vaan laukataan!

Ja se me tehtiin. Kiki meni tosi kovaa ja hienosti. Siinä selässä istuessa oli kuin lentäisin valkoisen maan yllä. Kikin laukka-askeleet olivat niin pehmeät, ettei niitä meinannut edes tuntea.

Lopulta laukat oli laukattu ja piti hidastaa käyntiin, koska toinen risteys jo häämötti.

Siitä sitten käännyimme takaisin kotimatkalle.

Kun pääsimme takaisin tallin pihaan, Emma pisti Pepitan pois ja minä vielä laukkasin pihassa Kikillä muutaman kierroksen. Kunnes tulin Kikin selästä alas ja oli aika laitta Doris kuntoon.

Se meni oikein hienosti, Doris antoi kiltisti laittaa.

Tälläkin kertaa menin ilman satulaa Doriksella.

Sitten oltiin taas ponin selässä. Tuntui ensin hieman oudolta olla niin matalalla Kikin jälkeen, mutta siihen tottui nopeasti. Pihasta pois käveleminen meni hyvin. Mutta kun pääsimme autotielle, niin Doris olisi halunnut mennä Kikin ohi ja levittyi keskelle tietä. Eikö takaa tullutkin juuri silloin auto.

Varmaan hölmön näköistä sieltä autosta katsoa, kun poni menee keskelle tietä eikä ratsastaja heti saanut sitä sivuun. Vaikeutti vielä sekin, että olin ilman satulaa liikenteessä.

Mutta onneksi yleensä kuskit ovat ystävällisiä ja odottavat hetken ja niin tämä teki onneksi.

Hetken yrityksen jälkeen Doris meni kiltisti tien reunaan kävelemään ja sai tahtonsa läpi mennä Kikin edelle. Siitä sitten käännyimmekin kohta oikealle ja kävelimme saman pihan läpi josta me yleensä aina kuljemme. Silloin Doris oli antanut jo Kikin mennä edellä ja meni kiltisti perässä.

Menimme ihanalle metsätielle. Sen tien päällä oli koskematon hanki. Valkoista näkyi joka puolelta minne sitten katsoikaan. Se oli vasta ihanaa! Sekin matka meni tosi hyvin. Doris totteli joka käskyn tarkasti. Tulomatkakin meni mallikkaasti loppuun asti. Sitten laitettiinkin Doris ja Kiki pois ja juuri sopivasti ehdimme ennen kuin kyyti tuli.

Ensin kouluu ja sitten maastoon..

Jep tänäänkin oltiin tallilla. Hyvin meni. Ensin mentiin Pepitalla kouluu ja sitten Doriksella maastoon. Koulussa menimme myös muutaman pienen esteen. Pepita osaa tosi hyvin, ei vaan saa vanhaa ponia kamalasti rasittaa. Ensin tunnin alussa taivuteltiin kulmissa ja voltit tehtiin päässä. Pepitalle tuttu juttu. Sitä reenataan joka kerta. Emma myös katsoi myös istuntaani taas ja minun kevytistunnan, eli hyppy istunnan. Hypyt meni mallikkaasti. Vaikka hermot oli koulupäivän jälkeen kireät, niin silti piti pinnistellä tallilla, ettei pura sitä hevosiin, sillä ne aistii sen.

No sitten kun olimme lopettanut tunnin ja olimme pepitan laittanut pois, oli Doriksen vuoro tulla tarhasta pois. Sillä edessä oli maastoretrki. Emma meni Kikillä taas edellä ja me Doriksen kanssa sipsuttelimme perässä. Tällä kertaa menimme ilman satulaa. Se oli vasta kivaa, Doriksella on niin leveä selkä, että sieltä ei kovin helposti tipu, jos pitää kunnolla tietenkin kiinni, ja ei tee mitä tahansa siellä selässä :D Vaikka nyt ei enään ole Halloween niin oli aika karmivaa taas mennä sillä tiellä. Täysikuu taas mollotti meidän yläpuolella valaisemassa tietämme pelottavalla tavalla. Doris meni paremmin mitä olin edes odottanut. Doriksella ei ollut yhtään kiire minnekkään kun menimme, vaikka yleensä haluaisi mennä aina Kikistä ohi, mutta nyt oli erillainen päivä kaikilla. Kun lähdimme tulemaan lenkiltämme Dorikselle tuli vähän kiireempi kotiin, mutta kuunteli ohjeitani tarkasti ja tottelevaisesti jota annoin sieltä selästä ja totteli niitä mallikkaasti. Loppu ajan Doris oli kiltisti.

Eipä unoheta Kikiä. Menin toki loppukäynnit ja muutaman ravipätkän Kikilläkin. Eikä silläkään ollut satulaa, sillä tänään emme omistaneet sellaisi :D Kikillä ei ollut edes kuolaimia jolla sitä voisi ohjata, mutta tämäpä se kivoin juttu on. Kiki ei tarvinnut niitä juuri tänään. Tasapainolla ja pohkeilla lähinnä ohjattiin ja Kiki meni samallailla, kun on kuolaimet suussa.

Semmonen kerta oli tänään tallilla, toivottavsti ensi kerta menee yhtä onnistuneesti!

Kiki <3 ja tallin asukkaita

Kikistä kuva talvimaisemassa.

Greta

Greta on Kikin tallikaveri ja myös kantavana. Gretalla ei ole ratsastettu, mutta tosi komean näköinen lämminverinen tamma.

Pepita

Pepita on Doriksen talli kaveri. Emma ystäväni pitää myös minulle tunteja ja menen yleenä tällä ponilla. Pepita on vanha poni mutta jaksaa vielä hyvin. Luonteeltaan Pepita on rauhallinen.

Kiki

Kickshaw kemp "Kiki" Kiki on luonteeltaan aivan ihana tosi kiva ratsastaa. Huuhtikuussa pitäisi varsoa

Doriksesta kuvia <3

Tässä kuvia Doriksesta ja tallin asukkaista <3.

Halloweenmaasto

Eikös olekki kiva omistaa musta poni ja käydä halloweenin alla maastossa? Minusta oli. Metsän keskellä mennä, vaikka siellä olisi voinu olla vaikka mitä vaaroja :D Mutta onneksi en ollu ihan yksin.. ystäväni Emma oli mukana <3

Menimme eilen klo 15 talille. Ratsastin ensin pari tuntia koulua ja esteitä Pepita nimisellä ponilla. Sen jälkeen aloin harjata Dorista ja valmistuimme maastoretkeen. Ystäväni Emma meni isolla lämminverisellä Kikillä. Pimeydestä huolimatta menimme matkan rauhallista käyntiä. Retki oli jokseenkin aavemmainen täysikuun valaisemalla tiellä. Kun tulimme pihaan pistin Doriksen pois ja menin vielä hetken Kikillä. Tallireissu meni mallikkaasti loppuun asti.